Hyvinvointia elämään verkkoapteekin avulla

Olet varmasti huomannut, että voi tilata kotiisi myös kaikki tarvittavat vitamiinit ja ravintolisät, mitä arjessasi tarvitset. Tällaisia sopivia verkkoapteekkeja on mm. Oiva apteekki, joka tarjoaa monipuolisesti kaikenlaista hyvinvointiin liittyvää verkkokaupastaan. Tämä verkkoapteekkien tulo on esimerkki nykyaikaisesta elämästämme, missä pyrimme tekemään asioita aikaa ja vaivaa säästäen – ja tilaten tuotteet suoraan kotiin tai ainakin lähelle kotia.

Mutta mitä vitamiineja meidän kannattaisi ottaa ja koska, ja miksi hivenainetutkimus voisi olla ajankohtainen?

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen onkin meidän jokaisen oma asia, sillä toiset kyllä voivat antaa meille neuvoja siitä, mitä tehdä ja koska tehdä, mutta loppujen lopuksi se on aina sinä itse, joka päätät mitä teet ja koska teet, vai teetkö mitään. Monesti asia on vielä siten, että tiedostamme itse, että jotain pitäisi tehdä, mutta emme vain saa sitä tehtyä, tai aloitamme lopettaaksemme kohta. Tähän kaikkeen digitalisaatio on tuonut apunsa, sekä näiden verkkoapteekkien että digitaalisten sovellusten kautta. Kuinka monta älysovellusta sinulla on puhelimessasi, jotka liittyvät hyvinvointiin? Tai mitä ne sellaiset ovat?

Hyvinvointi ja digitalisaatio

hyvinvointi ja verkkoapteekki

Digitalisaatio on tuonut meille kaikille saataville jopa maksuttomasti erilaisia sovelluksia, jotka auttavat meitä liikkumaan paremmin, syömään paremmin ja nukkumaan paremmin. Sovellukset muistuttavat meitä tekemään asioita, ja ne pitävät tilastoa siitä, mitä olemme tehneet. Ne pyrkivät ajamaan meitä eteenpäin tiellämme kohti parempaa hyvinvointia. On sitten kyse paremmasta kunnosta, laihduttamisesta tai paremman arkirutiinin kehittämisestä, sovelluskaupoista löytyy satoja vaihtoehtoja, joista valita sopivat rakennuspalikat oman arjen tueksi, riippuen siitä, katsotko tarvitsevasi eniten apua liikunnan seuraamiseen, tai vaikkapa arjen ruoka-annosten valmistamiseen.

Siinä missä nettikaupat ja sovellukset auttavat jokaista meistä eri tarpeiden kohdalla, kokonaisvaltaisesti digitalisaatio on isompi asia. Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja eri toimialoilla ja tehtävissä. Digitalisaation vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin eivät ole kuitenkaan suoraviivaisia. Niihin vaikuttaa tapa, jolla uusia teknologioita otetaan käyttöön ja sovelletaan. Digitalisaatio ei ole puhtaasti teknologinen vaan ennen kaikkea sosiotekninen muutos, jonka yhteydessä on tärkeää tukea ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja toimijuutta. Digitaalisuudelta odotetaan paljon kansalaisten terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidon seurannassa. Haasteena on, miten uudet elintapaohjaukseen suunnitellut digitaaliset sovellukset tavoittavat riskiryhmät, ja mikä on digitaalisen monitoroinnin ja muun digitaalisen hoidontuen kustannusvaikuttavuus.

Vitamiinit arjessamme

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka osallistuu moneen elimistön tärkeään toimintoon, kuten kalsiumtasapainon ylläpitämiseen veressä sekä kalsiumin ja fosforin imeytymiseen ohutsuolesta. D-vitamiini edesauttaa myös kalsiumin ja fosforin jälleen imeytymistä, jotta elimistö saa kaiken hyödyn irti näistä kahdesta kivennäisaineesta. D-vitamiinilla onkin tärkeä rooli luuston kasvussa ja uusiutumisessa ja sen riittävä saanti kasvuiässä on erittäin tärkeää luuston normaalin kehittymisen kannalta sekä normaalin vastustuskyvyn ylläpitämisessä niin lapsilla kuin aikuisilla.

B-vitamiineja ovat tiamiini (B1-vitamiini), riboflaviini (B2-vitamiini), niasiini (B3-vitamiini), pantoteenihappo (B5-vitamiini), pyridoksiini (B6-vitamiinit), biotiini (B7-vitamiini) ja foolihappo (B9-vitamiini) sekä kobalamiini (B12-vitamiini). B-vitamiinit ovat vesiliukoisia ja niitä saa monipuolisesta ravinnosta, kuten kasviksista, viljoista, pavuista ja pähkinöistä. Elimistömme ei esimerkiksi pysty valmistamaan foolihappoa, joten sitä pitää saada ravinnosta. Foolihappoa on maksassa, vihreissä kasviksissa ja hiivassa. B-vitamiinin puutokset ovat meillä harvinaisia, jos ei ole imeytymisongelmia. B1-vitamiinin puutosta esiintyy toisinaan alkoholin suurkuluttajilla. Solumme tarvitsevat B12-vitamiinia ja foolihappoa nukleiinihappojen eli DNA:n valmistamisessa. B12-vitamiinilla on myös keskeinen tehtävä verisolujen muodostuksessa ja punasolujen kehityksessä.

Rauta

Rauta estää väsymystä, tehostaa vastustuskykyä, lisää muistia ja tarkkaavaisuutta. Parhaiten raudan saa ravinnosta kalasta, kanasta, täysjyvätuotteista, rusinoista, pavuista ja kuivatusta aprikoosista. Rautaa voi ostaa lisänä nestemäisenä tai tabletteina.

Omega 3–rasvat

Omega 3-rasvoille ei ole tarkkaa suositusta, mutta niiden nauttiminen on tehokasta. Ne ehkäisevät sydäntauteja, muistinmenetystä, osteoporoosia ja vähentävät reuman oireita. Niiden uskotaan parantavan mielialaa ja kohottavan vastustuskykyä. Rasvahapot toimivat solukalvojen rakenneosina, vaikuttavat immuniteettiin ja säätelevät hormonitoimintoja. Omega 3-rasvoja saat ravinnosta, kuten kalasta, saksanpähkinöistä ja pellavansiemenistä.

Vitamiineista kannattaa lukea aina silloin tällöin, jotta pitää omassa mielessä niiden merkityksen ja osaa lukea kenties paremmin oman kehon tarpeita.

Hivenaineet kehossamme ja niiden mittaaminen

Ihmiselle välttämättömiä hivenaineita ovat esimerkiksi rauta, jodi, mangaani ja sinkki. Jokaisella hivenaineella on oma tehtävänsä ihmisen elimistössä, eikä millään muulla aineella voida korvata niiden vaikutusta ihmisen terveyteen. Hivenaineiden puute voi aiheuttaa erilaisia epämiellyttäviä oireita, heikennystä terveydentilassa ja jopa sairauksia. Hivenaineet edistävät esimerkiksi luuston, lihasten, hermoston ja aineenvaihdunnan normaalia toimintaa. Yleensä ihminen saa tarvitsemansa kivennäisaineet ja hivenaineet monipuolisesta ravinnosta, joka sisältää kasviksia, hedelmiä, kokojyväviljaa, siemeniä, pähkinöitä ja marjoja. Yksipuolisen ravinnon tai kovan rasituksen vuoksi ihminen voi hyötyä ravintolisistä, joiden sisältämät hivenaineet ja kivennäisaineet tasapainottavat kehon toimintaa.

Esimerkiksi Kromi säätelee hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaa. Kromi vaikuttaa myös hengityselimiin, hermosolujen toimintaan ja sarveiskalvon kirkkauteen. Kromi edistää maksan normaalia toimintaa ja sokeriaineenvaihduntaa. Koska kromi tasoittaa verensokeria, on väitetty, että kromi ehkäisisi makeanhimoa. Jos kromi jää ruokavaliossa vähiin, riski sairastua tyypin kaksi diabetekseen kasvaa. Hyviä kromin lähteitä ovat maapähkinät, viinirypäleet ja vehnänalkiot. Saantisuositus on aikuisille 50–200 mikrogrammaa päivässä.

Hivenainetutkimuksella mitataan elimistön 23 välttämättömän hivenaineen sekä 17 raskasmetallin pitoisuudet. Vakavien sairauksien ollessa kyseessä on mikroravinteiden, kuten vitamiinien, hivenaineiden ja rasvahappojen mittaaminen erityisen tärkeää, jotta oikea hoito saadaan käyntiin nopeasti. Hivenainetutkimus antaa tarkan kuvan kehosi ravitsemustilasta ja auttaa mahdollisimman tehokkaan, kokonaisvaltaiden hoitomuodon löytämisessä.

Vastaa